Olen matkalla ostamaan lapselle taskulamppua, joka tuottaisi itse oman energiansa kun sitä ravistetaan. Se on tietysti silmälumeista energiansäästöä ja sellaisena tarkoitettu lapselle. Ajattelen senkin, koska en löydä moista laitetta ja palaan kaupasta omatoimilampun sijaan repussani 39 sentin hintaisia hehkulamppuja. Ajattelen, että takana on kaikkien aikojen pisin kesä. Se alkoi vapusta ja päättyy tänään, kyllähän sen tuulista tunnistaa.
Eilen sain valmiiksi ensimmäisen version romanssikäsikirjasta. Nyt pitäisi vielä tietää, mihin senkin kanssa verkostua eli keille sillä on merkitystä. Kysymys on oikeasti akateeminen, mutta pohjimmiltaan sama kuin vaihtoehdot omatoimilampun ja halpojen hehkulamppujen välillä.
Diogenes vai biogenes? Pyörällä päästäni käyn hakemassa kotimatkalla valkoviiniä, varastoon. Viinikauppaa vastapäätä on puhelinkauppa tai mitä omatoimiverkostumista ne nykyään myyvätkään. Silloin annan periksi. Otan pedon merkin käteeni, ja ensimmäistä kertaa eläessä minulla on nyt oma puhelin. Totisesti, maailmanloppu on askeleen lähempänä. Ei toivoa, ei enää edes periaatteita.
Numero on julkinen, tietysti: ensin on keskisormen luku, sitten pedon luku, sitten kolme neljänneskiloa aurinkokuivatettua skeptikkoa. Niin tarkoin symbolein olen tämän maailman loppusähköissä kiinni. Antaa palaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti