Ei, se on Hollywood-satiiri.
Niinpä "Birdman" on varma Oscar-voittaja Parhaan elokuvan sarjassa, ehkä muutamassa muussakin. Ja kerrankin rivikatsojalla on hyvä syy iloita voitosta.
"Birdman" on parasta amerikkalaista elokuvaa mitä olen nähnyt vuosiin. En edes muista, milloin viimeksi olen nähnyt Hollywood-tuotannon, jonka jokaista hetkeä olisi rakastanut varauksettomasti. Mikään ylettömän älykäs tai taiteellisesti uutta luova "Birdman" ei ole, mutta milloin viimeksi valtavirran elokuva on antanut yhtä paljon tilaa SEKÄ näyttelijöille ETTÄ kameralle? Liekö koskaan?
On oma kapea perinteensä, jos ei sentään genre, elokuvia jotka käsittelevät Broadway-tuotantoja. Niihin verrattuna "Birdman" on kuin nerokas musikaali ilman musiikkinumeroita. Autenttisuuden illuusio on viety niin pitkälle kuin kamera kädessä tapahtuisi omanlaistaan ajattelua, kuin kameran yhdellä otolla taltioisi kolme päivää teatterin loppuharjoituksia ja se kaikki tapahtuisi silmiemme edessä - niin kuin teatterin magia olisi yhtä totta kuin Hollywoodin unelmat. Tämän yhtäläisyyden rakentamisessa "Birdman" on mestarillinen metaelokuva, jonka katsoo hypnotisoituna vaikka kahteen kertaan peräkkäin.
Ja kaikki on niin kohdallaan, näyttelijävalinnat ja niiden metavitsikkyys, musiikin vimma, energinen kameraliike ja CGIllä täydennetty todellisuus, kaikki.
Filmin lopetusta on moitittu, aiheellisesti, mutta enpä keksi miten muuten tämä olisi mennyt läpi isona tuotantona. Syödä komediakakkunsa ja säästää tragediakakkunsa, samalla reseptillä on aina tehty loppukumarrus tuottajien suuntaan. Ja tämän jälkeen on hyvä lähteä oikeaan teatteriin.
Erinomaisia analyysejä tästä sujuvasta metatyylittelystä ja autenttisuuden ylistyksestä löytyy näistä paikoista:
http://wrongquestions.blogspot.fi/
http://strangehorizons.com/2015/20150105/valentine-c.shtml
Hei!
VastaaPoistaOn ehkä hiukan hassua kysellä tällaista (vieläpä täysin kirjoitukseen liittymätöntä) asiaa blogin kommenttiosiossa, mutta kysynpä kuitenkin, kun en muita yhteystietoja löytänyt. Olin marraskuussa kuuntelemassa pitämääsi luentoa Taru sormusten herrasta modernina romaanina, ja mieleeni jäi monta kiinnostavaa ajatusta. Olemme parini kanssa tekemässä TSH:sta esitelmää uta:n kurssille Lasten- ja nuortenkirjallisuus aikansa kuvastajana, ja ajattelimme keskittyä lukuun Konnun puhdistus ja yleisestikin Konnun sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen. Mietin, voisitko ehkä ehdottaa jotakin aihetta koskevaa taustalukemista - muutaman kiinnostavan kirjan olemme jo löytäneet, mutta neuvo ei olisi pahitteeksi.
Terveisin
Katariina
Laita sähköpostia mg.soikkeli@gmail.com niin mietin ja postaan lähde-ehdotuksia.
VastaaPoista