Maanantai (rinnakkaisarvioitu viikko)

Maanantai (28.9. 2026)

Ehdottomasti parempi maanantai kuin edeltävän viikon aloitus. Jouduimme kylläkin heräämään jo 8:lta, koska lapsella alkoi uusi kurssijakso koulussa. Mutta sainpahan sitten "ylimääräistä" aikaa käytettäväksi tylsimpään lukutyöhön eli kirjan taiton tarkistamiseen. 

Taittoluennan alla on Marsin ikävän uusintapainos, joka nyt Jurin taittamana laventuu yli 300-sivuiseksi novellikokoelmaksi. Novellien tyyli vaihtelee niin, etten osaa itse sanoa, mikä niistä on hyvintä omaa itseä. "Gallen-Kallela-koodi" tuntuu itselle ominaisimmalta tekstiltä, kun taas "Auschwitz-on-line" edustaa sellaista irroittelevaa kyberpunkkia, joka voi olla nykypäivän lukijalle hapanta kitschiä eivätkä novellin ilmeiset esikuvatkaan (Neil Stephenson, Charles Stross)  ole enää ilmeisiä eli nuoren lukijapolven tuntemia. Mutta riittääpä kirjassa muutakin luettavaa. Ja kun kirja on viimeinkin saanut scifiä tukevan kapean taiton – mikä keventää uudissanojen tiheyttä – sen voisi odottaa saavan nuoriakin lukijoita. Novellithan ovat yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Scifin muinaishistoriasta.

Päivän varsinainen sytyke kuin soihtuna kynttilään oli "kiitos kirjasta" -sähköposti kirjailijalta. Sellainen aloitus päivälle pakottaa liikkeelle sekä jalat että kädet. Ostin kuukausikortin raitsikkaan toivoen, että sillä tavoin pysyn enemmän liikkeellä ja etsin uusia luku- ja kirjoituspaikkoja läppärille... tosin Sampolan lukusalin remontti näkyy olevan juuri nyt ohitse, joten kauaksi ei tarvitsisi kulkea. Sääkin suosisi edelleen fillarointia, tänään +13 ja leuto tuuli.

Raitsikalla pääsin notkeasti hammaslääkäriin. Käynti oli kolmisen minuutin vierailu, jolla lekuri – "oliko se se viheltelijä?" kysyi S – ennätti hioa murtuneen paikan sileäksi ja sillä vähällä hammas on kuin uusi, vaikkakin nyt muodoiltaan yhtä omituinen kuin Mäntti-Vilppilän taideteokset. Ja kuin ajatukseni lukien lekuri totesi, että "tämä menee takuun piikkiin". Kommentin vakiintuminen viittaisi siihen, että hampaan paikkoja halkeilee tuoreeltaan useamminkin?

Söin lounaan Gopalissa, mikä sekin riittää kirkastamaan päivän hyvyyttä. Sielläkin silti mietin, otanko sämpylää lounaan kanssa, jos mikä tahansa purentaa vaativa asia voi vaarantaa hienon taidehampaani. 

Akateemisesta ostin S&S:n uusimman numeron. Kun tilausnumero lakkasi viime keväänä tulemasta, ei BFI enää lähettänyt muistutuksia, että uusithan tilauksesi. Ilmeisesti julkaisijakin on kyllästynyt siihen, että lehdet eivät tule perille Suomeen saakka. Ostanpa sitten irtonumeroita ja tuen sillä tavoin kirjakauppaa... 

Iltapäiväksi palasin kotiin lukemaan taittoa. Vähän ennen neljää lähdin jälleen kaupungille, koska lapsi oli varannut olohuoneen kaveriporukkansa videoillaksi. Metsossa luin Ruumiin kulttuurin ja Filmihullun, miltei seitsemään saakka istuin lukusalissa kirjoittamassa. Kotimatkalla hain kaupasta kebab-einestä itselleni, oletin lasten jo lähteneen, mutta niillä olikin vielä videoilta kesken. Istuin sitten vielä tunnin keittiössä lukemassa S&S:n juttuja. Päivän bonuksena sekä jäätelöä että S:n tekemää omenakaurapaistosta. Arkijuhlaa.

Keittiön pöytä kolmen asukkaan jäljiltä...

Annan tälle päivälle arvosanaksi 5/5, koska se niin monella tapaa oli PAREMPI kuin edellisen viikon maanantai, joka sekin oli siis hyvyydeltään 3/5.