Olen mieluusti siteerannut Ingrid Bergmania, kun puhe on tullut onnistuneen elämän kriteereistä: onnistuneen elämän edellytyksenä on huono muisti & hyvä ruoansulatus.
Näillä hyveillä varustettuna odotin keväällä 1986 pakomatkaani Eurooppaan. Olin ostanut jo IR-kortin, joka oikeutti sekä ilmaisiin junamatkoihin että moniin laivamatkoihin, joten mielikuvissani pysyisin kaiken aikaa liikkeessä ympäri Euroopan. Mikään maa ei minua kiinnostanut, kaupungit vielä vähemmän. Ainoa asia, joka houkutti ja pelotti yhtä paljon, oli tietysti Pariisi... Mutta aluksi tiesin suuntaavani Englantiin ja Irlantiin, koska kuvittelin niiden olevan jotenkin helpompia kaksikieliselle kulkijalle... mutta Irlannista eteenpäin en lainkaan tiennyt minne jatkaisin...
Muistiinpanot huhti-toukokuun vaihteen päiväkirjassa ovat hyvin hermostuneita, etenkin kun Suomessa oli meneillään virkamiesten lakko, jonka vuoksi matkarahojen saaminen Postipankin tililtä näytti mahdottomalta.
 |
| Tältä Suomi näytti Euroopalle 1986: Kari Kuivalainen. |
"3.5. [1986] Lauantai, +15 C, vilpoisa länsituuli. Tänään kurkku kipeä, kävelin auringonpaisteessa 20 km, join 15 kupillista teetä, kirjoitin 10 liuskaa textiä mukaanlukien luomistarina, jonka idean varastin harekrishnoilta. Näin nimittäin eilen Lutzeja, söin tuoretta pullaa ja kuumaa maitoa, devooteja niillä kylässä, kun Norbert on Espanjassa. Lakko jatkuu, enkä tiedä millä rahalla matkaan Euroopan halki, kun rahat Kuopion PSP:ssa. Suomi yrittää Euroviisuissa [Kari] Kuivalaisella, yäk, joka jäi sitten 15.ksi, Belgian pikkutyttö voitti."
"5.5. [1986] Hellettä. Kämppis eli Jyrki toi landelta mukanaan naisen. Olin jo kateellinen ja katkera, kunnes se paljastui siskoksi ja vielä maalaisen juroksi. Olisinkin nyt vapissut riemusta, jos olisin kuullut seinän takaa parittelua - mitä aluksi pelkäsin. PSP:n pääkonttorissa seisoin tunnin jonossa, sain pyydetyksi rahat Kuopiosta Tampereelle. Luin Koskipuistossa Spencerin "Mieletöntä rakkautta". Illalla juttelin Jyrkin siskon kanssa ja tajusin, kuinka vaikea minun olisi koskaan elää toisen ihmisen kanssa, jakaa koti demokraattisesti. Oli myös Kaijan analyysiharjoitukset jotka päättyivät Sorsapuistoon kaljalle: Kaija, Juho ja minä, puhuttiin dagdrivareista."
Tällä kohtaa opiskelijan päiväkirja vuodelta 1986 katkeaa kahdeksi kuukaudeksi.
Olin kai liian jännittynyt kirjoittaakseni päiväkohtaisia mietteitä ennen matkaa ja liian turhaantunut Suomeen juhannukseksi palattuani. Matkalta onneksi kirjoitin romaanin verran kokemuksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti