KALENTERI TULEVASTA

BitteinSaari on osa Soikkelin BITTEIN SAARET -verkostoa

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA 2024


- tietokirjani Eroottinen elokuva on ilmestynyt
- Savossa 3.-10.6. ja 18.-30.6.
- Muoniossa 27.7.-2.8.
- Helsingissä 13.8.






perjantai 22. maaliskuuta 2024

Lääkärijatkosarja

 

Kakelle jo sanoinkin, että biologisen iän jälkeen asenneikään siirryttäessä kehon vkpvm menee umpeen kuin konekaupan takuu. Takuun umpeuduttua koneen osaset eivät enää tunnista toisiaan samaan kehosysteemiin kuuluviksi. Näin alkaa asenneikäisen lääkärijatkosarja, jossa kukin käynti korjaa yhtä osaa ja vikaa. Jännityksen ainoa takuu tällaisessa sarjassa on se, että uhkaavat oireet ajoittuvat perjantaille kun polit ovat jo sulkeutuneet.  

 😷

Tänään perjantaina lähdin jälleen Acutaan kuin hengenhädässä. Miltei kuin. Päivystyksen puhelinarvio käski soittaa heti 112 koska kasvojeni toinen puoli oli menettänyt lihasvoimansa. Lähdin kuitenkin taksilla, koska matka on niin lyhyt ettei siinä montaa minuuttia menetä vaikka kulkisi taksilla tai fillarilla ambulanssin sijaan. Ja olinhan jo matkustanut puolen päivää junassa näiden oireiden kanssa ja halusin vain nukkumaan. Enkä, joopa joo, suostunut uskomaan, että tilani voisi olla tälläkään kerralla kriittinen, kun viimeksikin lähetettiin kotiin "hyväkuntoisena".  

Kello 15:55 nousin Sayedin kyytiin. Hän kertoi hyvän anekdootin suomalaisten rehellisyydestä. Ajattelin että tällaisilla tarinoilla on elämää suurempi merkitys tällaisessa tilanteessa, kun odottaa tietävänsä matkan suoritettuaan, olenko tyypillisen suomalainen mies liiankin tyypillisellä matkalla. Tämä tyyppitietoisuus saa toivomaan, että olenkin vain romaanihahmo Douglas Couplandin tarinassa. 

 Kello 16 saavuin arvioinnin aulaan. Hoitaja kysyi lekurin arvioimaan paikalle, joka puolestaan arveli, ettei kyseessä ole kriittinen tilanne, vaan tässäkin olisi kyse hermopinteestä! Ja aivan sattumalta samaan aikaan kun kädessäni on hermopinne! Sattumalta! Miten voi olla sattumaa, että heti vahvempaa kipulääkettä kokeiltua tulevat tällaiset oireet? Mahdollinen syy voisi olla tulehdus, sanoi lekuri, jopa vesirokko. Vaikka 2 viikkoa sitten, jatkosarjani ensimmäisessä osassa, täällä todettiin, ettei minulla ole merkitseviä tulehdusarvoja. Mmhm. 

 Kello 16:15 pääsin varsinaiseen odotusaulaan. Sali on tällä kertaa aivan täynnä väkeä. Lääkäreitäkin on useita, mutta edellisen Acuta-kokemuksen jälkeen en odota oman jatkosarjani etenevän yhtään sen nopeammin kuin viimeksi. Todennäköisesti olen osunut taas siihen strategiseen vuoronvaihtokohtaan päivää, kun edellisen päivystysvuoron lääkärit lähtevät kotiin ja seuraavan lekurit vielä fundeeraavat potilaiden kiireysjärjestystä uusiksi. 

  Ainoa ero mielikuviin Acutasta on, jälleen, se ettei täällä ole kuin työikäisiä. Eikä kukaan ole verissä päin. 

  Yhtä hyvin tämä voisi olla verotoimiston odotusaula. Ikkunattoman tilan tunnelma olisi aivan yhtä raskaan näköalaton.

 😷

  Tekstailin S:n kanssa. S ja A tulivat sushille tänne Taysille, toivat minulle smoothien 16:55. Meille Kalevan asukkaille tämä sairaalakompleksi on kuin naapurilähiö, joten kai tätä voisi sanoa myös tee-se-itse -lähiösarjaksi.

  17:45 olen yhä odotusaulassa... täällä on muutama odottaja vähemmän kuin tänne tullessa mutta yhä vähintään 20 ihmistä...

 😷

Yritän ajatella tilannetta terveysjärjestelmän kannalta. Juuri järjestelmän tehokkuudelle on tärkeää, että asiakkaat  pidetään tarpeeksi pitkään odottelemassa. Mitä pidempään asiakas odottaa, sitä todennäköisemmin hänestä näkyvät merkitsevät oireet. Tai ainakin vessahädän oireet. Vessaan ei voi mennä, koska lääkärin kuulutus voi tulla milloin tahansa.


😷
Vähän ennen 18:aa eli kahden tunnin odottelun jälkeen pääsin lääkäri Villen tutkittavaksi. Niin epätodellisen mukava nuori mies, ettei hänen laistaan voisi tavatakaan kuin lääkärisarjassa! Tunsin heti pelastuneeni Couplandin kirjoittamalta kohtalolta. Ennemmin olen, sittenkin, omituisen sairas kuin sairaan omituinen.

Lääkäri Ville arvioi että oireeni muistuttavat borrelioosia - mutta kun vuodenaika on väärä niin hän toteaa suoraan, ettei syy kasvojen osittaiseen halvaukseen ehkä koskaan selviä. Varalta hän ottaa "pään kuvan". Kuulostaa hyvältä. 'Pään kuva' on diagnoosi joka riittää takaamaan  suurmiesmäisen kuolemattomuuden, vaikka osa naamasta roikkuu kuin zombilla.

Lääkäri Ville toteaa myös, ettei hänellä ole mitään selitystä hermopinteen ja kasvohalvauksen yhteensattumaan.

😷

18:10 olen takaisin aulassa, mutta jo 18:17 kutsutaan 'pään kuvaan'. Kahdessa minuutissa tuo replikaattorin näköinen laite ottaa jonkinlaisen... varmuuskopion? ... päästäni.

Ja sitten taas odotellaan... ulomman aulan numerovuoroista näen että jälkeeni on tullut jo 38 asiakasta, siis runsaan kahden tunnin sisällä...

 😷

Vasta vähän vaille 19 sain seuraavan kutsun sisään... ja sitten alkoikin tapahtua. Ei reaalimaailman tapaan vaan sairaalatodellisuuden tapaan. Oletin saavani vain kortisonireseptin ja passituksen kotiin, mutta kehoni otettiinkin sisälle polin puolelle ja säikähdin perinpohjaisesti kun laitatettiin sairaalapaita päälle. Ajattelin että tästä ei nyt ole paluuta. Syy ohjelman muutokseen selvisi: pääni varmuuskopiossa oli näkynyt harmaa kohta merkkinä joskus koetusta infarktista. Neurologi Saaga otatti taas verikokeet jne, mutta tarkastelun ja odottelun (jonka sain nyt käskystä viettää pitkälläni) päätteeksi (joskus klo 20:40) totesi että kyse on periferisestä kasvohalvauksesta, jonka syy on virus eikä infarkti, koska halvaus yltää myös yläosaan kasvoja ja infarkti vaikuttaisi vain alaosaan (ja aiheuttaisi huimausta yms). Viruksen laatu ei kylläkään selvinnyt.

Eikä mitään yhteyttä voinut olla käden hermopinteen kanssa, vahvisti neurologi Saaga. 

 

Jätin toistamatta liiankin alkeelliselta kuulostavan kysymykseeni: miten voi olla mahdollista, että kaltaiseni perusterve ihminen saa 2 viikon sisällä ensin käteen hermopinteen ja sitten kasvoihin hermon halvauksen?  Kai se sitten jää länsimaisen lääketieteen ikuiseksi arvoitukseksi... eli kuuluu vain lääkärijatkosarjan todellisuuteen...

😷

Lopulta klo 21 sain sitten sen ekan kortisonilääkkeen ja sen kortisonireseptin, jonka lääkäri Ville oli maininnut, mutta myös lähetteen neuropolille tarkempaan aivokuvaukseen ja korvalääkärille silmän kuivumisen tarkastamiseen, halvaus kun vaikuttaa silmän räpyttelyynkin. 

Lähdin kuin tervehtinyt ihan siitä ilosta että pääsen pois polilta. Vaikka kaikki hoitajat ja neurologi olivat yhtä uskomattoman ystävällisiä ja huomioivia - ilmiselvästi kiireestään huolimatta - kuin heidän kuvittelee olevan sairaalasarjoissa. Suomalainen terveydenhoito on ihmiskohtaamisessa huippua. Vaikkei se LÄÄKEtieteen edustajana taaskaan muuhun pystynyt kuin antamaan NIMEN vaivalle, jonka syytä, seurauksia ja merkitystä se ei osaa selittää. Mutta HOITOtieteen edustajana se saa jälleen arvosanaksi kymppi plus.

😷
Kävelin kotiin, jossa S oli tehnyt minulle keittoa. Täytyy totutella että osa lurpsahtelee suupielestä... ja totutella siihen pelkoon että jatkosarjalle tulee lisää juuri sellaista jatkoa jota en osaa päähenkilönä kuvitella..





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti