Täydellinen lautapeli

"This is his world. We are just living in it." (The Butler)

Fiktiontutkijoiden suosikkitermi on jo muutaman vuoden ajan ollut "maailma". Se on abstraktiona kuin kasitonninen vuori, jonne nuoret filosofit koettelevat kiivetä ilman lisäkäsitteitä. Jokainen yrityskin on kunniakas, sillä käsitteenä "maailma" aiheuttaa jo alemmassa maastossa, missä tieteet vielä tarjoavat valmiiksi tutkittuja reittejä toisilleen.

Spefin, maailmojen rakentumisen tutkijalle "maailma" on kaiken lähtökohta, mutta ainoastaan kovin scifi ja joustavin lautapeli ovat saaneet minut ihmettelemään käsitteen monipuolisuutta: pelien puolelta tietysti "Small World" -lautapeli.

Näin sen ensimmäisen kerran pelilaatikossa vuoden 2012 Åconissa, jossa ruotsalaiset fanit haeskelivat peliseuraa sille - mutta me suomalaiset olimme hädin tuskin kuulleet pelistä. Itse ostin "Small Worldin" peruspaketin vuosi sitten ja siitä pitäen se on ollut koukuttavin lautapeli osallistujien määrästä riippumatta. Pelissä ovat tiivistettynä fantasian geneerisimmät elementit sekä se (genreä) ulkoa päin katsottuna naurettavin piirre, että elementit ovat keskenään yhtä sujuvasti vaihdettavissa kuin satujen morfologiassa. Niinpä jokainen pelisessio on kuin fantasiaeepoksen pastissi: rodut ja niihin satunnaisesti kytketyt taikaominaisuudet kohtaavat, rysähtävät toisiinsa ja alkavat muuttua historiaksi heti kukoistuksensa hetkellä. "Small World"  - se on yhtä kuin fantasia riisuttuna kaikesta eeppisyydestään.

Pelinä "Small World" on niin täydellinen, että kysymys siitä, miksi sitä ei keksitty jo aiemmin, on ihan vakavissaan otettavissa. Pelin alkuperäinen versio oli kuulemma historiallisia valtioita noudatteleva sotapeli, mutta muuttui välittömäksi myyntihitiksi vasta kun se myytiin Days of Wonder -yhtiölle. Eilisessä peli-illassa Nikke arveli, että DoW saattaa suunnitella pelien yleisilmeen siihenkin nähden, että ne toimivat sujuvasti myös tietokoneella. Tämä saattaisi osittain selittää lautapelinkin toimivuuden: jos peli toimii tarpeeksi selkeästi ja OMAKSI MAAILMAKSEEN rajattuna tietokoneella, se toimii myös sellaisena lautapelinä, joka antaa kullekin pelaajalle riittävästi itsenäistä puuhasteltavaa ja juuri riittävästi vuorovaikutusta muiden pelaajien kanssa.

Ei "Small World" -pelissä mitään niin... taktisestikaan syvällistä ole kuin jossain "Puerto Ricossa" tai "Agricolassa", mutta se on prototyyppisen täydellinen lautapeli, pelimaailma jossa kaikki genremaailmalliset osaset ovat osallistujien käytettävissä ja yhteisesti leikittävissä. Ja juuri sen vuoksi että se on niin valmis ja täydellisen oloinen se houkuttelee miettimään millä tavoin se voisi olla vieläkin parempi.

Lähes sama vaikutus oli (ainakin itselleni) suomalaisella "Eclipse"-pelillä... mutta se herätti ennemminkin kysymyksen kuinka paljon elementtejä pelistä voisi poistaa jotta se olisi hieman nopeampi ja silti yhtä koukuttava omana scifi-genren maailmallistavana pelinä.