Katsovatkohan naiset televisiota lauantaisin?
Vai istuvatko he kirjamessuilla tai messuibileissä Hesarin lauantaisivut kukkamaisena kimppuna kainalossaan?
Tänään lauantaina 25.10. televisiokanavat tarjoavat tällaisia elokuvia:
- Teini Matthew Broderick pelaa tekoälyn kanssa maailmansotaa (Sotaleikit)
- Terapeutti Sosie Baconia jahtaa virnistelevä tappaja (Smile)
- Pertti Koivula palaa kotiseudulleen Karjalaan (Onnen maa)
- Harrison Ford etsii nuoruuden lähdettä (Indiana Jones ja viimeinen ristiretki)
- Tom Hanks etsii Matt Damonia länsirintamalta (Pelastakaa sotamies Ryan)
- Sylvester Stallone hakkaa mustaihoista maailmanmestaria (Rocky)
- Keanu Reeves tappaa venäläisen mafian koiransa vuoksi (John Wick)
Tiedän kyllä, että jotkut naiskatsojatkin viihtyvät näiden elokuvien parissa, mutta miksi kukaan heistä katsoisi näitä elokuvia uudelleen, kun ne ovat tulleet niin sadat kerrat aiemminkin televisiosta?
RUTIINIkatsojia ovat sen sijaan ne lauantaina kotona istuvat miehet, joille tällainen äijäfilmien VALIKOIMA on suunnattu. Miksi muuten valikoima olisi näin yksipuolinen aiheiltaan? Yllä olevan, Hesarin tv-nostoina syntyneen valikoiman lisäksi olisi tarjolla vain lisää Stallonea, lisää Poliisiopistoa ja Miestä alastomine aseineen sekä Lahjomattomia poliiseja ja Hohdon äijäahdistusta. Ainoa naispäähenkilö tämän päivän aikuisissa elokuvissa on Gravityn Sandra Bullock, joka itkeskelee kaksi tuntia avaruudessa miesmentorin menetettyään.
Minä jätin menemästä kirjamessuille, koska otti niin aivoon tietokoneen resetoiminen (ihan oman tyhmyyden vuoksi) ja että siitäkin joutui vielä maksamaan, ja kun tuntui, että liian monta projektia on kesken. Naputtelen muistiinpanoja enkä tee sitä projektityötä jota pitäisi, en edes avaa sitä tietokonetta, joka Oikean Työn mahdollistaisi ja siten velvoittaisi. Ajattelen toiveikkaasti pääseväni maanantaina nousemaan taas pakojunaan, vaikka käynti Kuopiossa muistuttaa kaikesta edelleen keskeneräisestä siellä päässä.
Huomaan olevani otollista katsojakuntaa VALIKOIMALLE illan tv-elokuvia.
Olisipa vielä älykaukosäädin, joka vaihtaisi kanavaa viiden minuutin välein yhdestä äijäfilmistä seuraavaan. Niin säilyisi vaikutelma nähdä KAIKKI sama kuin muutkin miehet.
Netflixillä olisi kyllä tarjolla aivan uusi Kathryn Bigelowin elokuva, varmasti vuoden tärkeimpiä filmitapauksia. Mutta en halua katsoa sitä lauantaina ja tehdä omaa ERITYISENÄ eristävää valintaa. Ennemmin liityn siihen miljoonapäiseen mieskuntaan, joka katsoo lauantaina televisiokanavia. Ollakseni JOSSAIN sen sijaan, että tunnen istuvani kaiken ulkopuolella. Oluen jo korkkasinkin. Pukisin ehkä tuulipuvun housutkin, jolleivät ne olisi ratkenneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti