KALENTERI TULEVASTA

BitteinSaari on osa Soikkelin BITTEIN SAARET -verkostoa

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA 2022

"Pakollisesti lapselliset" ilmestyi jo.

LOJP-näytelmäni pyöri 28.5. saakka

Helsingin kirjamessuilla ilmestyi runokirjani Arpapapitar

Scifi-luentoni Hämeenlinnassa 12.11.

Tukholmassa leffafestareilla 17.-19.11.



lauantai 5. maaliskuuta 2022

Lautapelaajien JunaConissa 5.3. 2022

 


Opintoreissuani turkulaiseen JunaConiin motivoi samalle lauantaille sopinut teatteriesitys. Katsoin, että aktiivista peliaikaa jää klo 12-17, vaikka aavistustakaan ei ollut mitä pelejä ja millaisin järjestelyin olisi tarjolla. Turussa lauantaiaamuna oikeaa bussia etsiskellessä päätin, että harrastajaprofiilini olkoon vastedes 'lauantaipelaaja'. Jotain hc-nörttien ja sunnuntaicatanistien väliltä. 


Bussi Turusta Kaarinan puolelle vei läpi tuttujen (=1996-2006) maisemien mutta siltikään en hahmottanut minne olin tarkalleen menossa. Siinäpä vertauskuvaa kronotooppisista laatoista koostuvalle pelilautaelämälle. Murtuneessa maailmassa, varsinkin. Paikan päällä osoittautui, ettei ennakkosuunnitelmien puute haitannut mitään. Ilmapiiri oli niin lokoisa, että päivän olisi voinut viettää lootaröykkiön vierellä soolopelienkin parissa. Juuri tätä tällaista turkulaisuus merkitsee.




Toisaalta pienistä bussivuorojen sattumuksista se oli kiinni, että päädyin irrallisten pelaajien pöytään mr M1ksun följyssä. Tästä seuraerityisyydestä johtuen ainoa peli minkä voitin oli Timelinen versio jossa piti aikajanoittaa pelien ja pelifirmojen julkaisuvuosia.  Arkistopitoisista (eli ei-pelillisesti haastavista) peleistä osallistuin ruotsinkieliseen Ruotsin historian Timeline-versioon ja itäsaksalaiseen veturikilpaviritelmään. 




Päivän oikeita pelejä olivat Fleetin Wharfside-sovitus ja Railroad Dice 2, joista jälkimmäinen oli niin pitkänhäsmäinen rakennussäännöiltään, ettei siitä kukaan (4p) pitänyt ja jäi itseltäni kesken Turun bussiin kiirehtiessä. Fleetin nimissä julkaistu korttisettien optimointi oli kyllä yllättävän hyvä ja kompakti, vaikkei sillä perinteisen Fleetin kanssa ole enää yhteistä kuin teema ja kuvitus.


Yhden co-op junapelinkin (en muista nimeä) ehdimme pelata päivän aikana ja epäinnovatiivisuudestaan huolimatta sekin tuntui oikealta junateemaiselta peliltä jonka yhdessä hävisimme.  Toinen co-op, jossa pelastettiin omenaa madoilta, tuntui puolalaisen typerältä kunnes osoittautui ranskalaiseksi. Siksi se olikin semi-co-op.


Pelipaikka Kaarinan srk-talolla oli valoisuudessaan täydellinen tila tällaiseen tapahtumaan. Vain tuolit loppuivat kesken kun pelaajamäärä ylitti jotakuinkin kolmenkymmenen. Osallistujien solidaarisesti paikalle kantamissa lootissa olisi ollut niin valtavasti kiinnostavia pelejä, että järkevää olisi ollut tulla tänne koko viikonlopuksi.


Ilo oli jälleen nähdä että hc-pelaajien keski-ikä on lähempänä omaani kuin tyttäreni ikää. Näin tuntee itsensä vähemmän friikiksi matkustaessaan jonnekin Turun lähiöön uutta peliseuraa ja uudenlaisia pelejä kokeakseen - ja pari vanhaa peliään myydäkseen. Kiitos kiitos kiitos turkulaisille. Kerrankin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti