Haluan virkamieshallituksen

Kuusi viikkoa on nyt istuttu käsien päällä. 

Mutta sentään ne ovat HYVIN PUHTAAT KÄDET, huomauttaa Suomen hallitus.

Hallituksen sanotaan selvinneen toistaiseksi hyvin epidemiaa koskeneissa ratkaisuissa. Yhtäkään poliittista päätöstä en ole kuitenkaan nähnyt. Mikä tahansa virkamieshallitus olisi selvinnyt kriisistä yhtä hyvin, luultavasti paremminkin.

THL:n mukaan kansalaisia testataan nyt huippuvauhtia eli 8000 hengen päivävauhtia. Sen THL jättää mainitsematta, että tällä vauhdilla koko kansa on saatu testattua suunnilleen kahdessa ja puolessa vuodessa. Täytyy vain toivoa, ettei virus merkittävästi mutatoidu siihen mennessä. Muuten testikierros on aloitettava alusta.

Ikävähän sitä on ajatella, että iltauutisia katsellessa voi poliittisella eläimelläkin olla ikävä virkamieshallitusta. Verrattuna tähän demariutopiaan, jossa poliittiselta eläimeltä ei muuta odoteta kuin että demarimalliin käsi pesee käden.

 

Tiedän kyllä, että viruksia ei taltuteta poliittisella agendalla. Mutta kaikkialla muualla maailmassa näyttää epidemia dramatisoivan nimenomaan ne POLIITTISET vastakkainasetelmat epidemian jälkihoitoa odottavasta yhteiskunnasta.

Paitsi Suomessa. Täällä kaikki elävät oletusarvoisen tasa-arvoisesti bunkkereissa lopun ikäänsä. Kissanmaan luksustalojen ohi kävellessä ne tosiaan näyttävätkin yhtä hiljaisilta kuin Kalevan vuokratalot. Vaikka mahdollisesti luksustalojen omistajat viettävät karanteeniaan jossain pohjoisen huviloissa sampanjaa naukkaillen.

Missä sitten viipyvät kansalaisten kysymykset siitä, missä viipyvät hallituksen poliittiset avaukset siitä, miten kriisin jälkeinen yhteiskunta voisi vastata sitä tasavertaisuutta, jota meiltä toivotaan epidemian aikana kriisin pysäyttämiseksi?

Hesarin itsesensuuri politiikan osalta ei ole mikään yllätys, mutta eipä politiikkaa puhuta myöskään Kansan Uutisissa, joka onnekkaasti tulee meille juuri nyt pandemiakeväänä. Ainoastaan KU:n mielipidepalstalla voi nähdä anomuksia hallitukselle, mutta ei niissäkään politiikkaa puhuta.

Aivan kuin koko kansa olisi autuaasti unohtanut, mitä se puoluepolitiikka oikein tarkoittaakaan. Tai mitä poliittiset avaukset olisivat.... kuten  ehdotukset
:

· Varallisuuden rakenteellisesta siirrosta rikkaimmilta köyhimmille

· Vaarallisen työn bonuksesta palveluammattien eturintamassa uhrautuville

· Riskiyhteiskunnan uudelleenarvioinnista epidemian tarjoamilla opeilla

Kaiken muun päätöksenteon voisi ihan hyvin jättää virkakoneistolle. Ministerien poliittiset avustajapestit lopettamalla säästäisi lisäksi muutaman miljoonan, joilla voitaisiin perustaa erillinen selvitysministeriö tarkistamaan muiden ministeriöiden epäonnistuneet hankinnat ja kepulaiset koplailut. Niitähän kyllä riittää vastaisuudessakin, sitten, kun epidemian tappoprosentit alkavat oikeasti näkymään tilastoissa.

Ruotsalaisten survivaalileikki alkaa tuntua suorastaan houkuttavalta vaihtoehdolta, jos se on ainoa vaihtoehto pohjoismaiselle saattohoitodemokratialle. 
Tai Fär-saaret. Siellä näkyisi olevan 187 tilastoitua tartuntatapausta, 178 parantunutta, eikä yhtään kuollutta.

Turvaetäisyys lasketaan Ruotsissa fotosensitiivisesti.