Romaanini (Läpinäkyvä kuolema) kustantaja lähetti sattumalta samana päivänä uuden kansikuvaluonnoksen, kun olin saanut tiedekirjasta hylsyn toiselta kustantajalta. Se olikin oikein ajoitettu lohtuviesti. Romaanin kansikuva on niin tavattoman cool, jopa spefi-teoksen tiukoilla kriteereillä, että tekisi mieli laittaa kaikki sisällöstä uusiksi: jos pitäisikin vain juonen ja henkilöt, mutta laittaisi kaupunkimiljööstä kaiken uusiksi, jotta se olisi yhtä raivoisan runollinen kuin kansikuvansa... Yhtä epätoivoinen kuin maailma jossa se julkaistaan... Yhtä utooppisen aseeton kuin vankilakaupungit joista neo noir -kirjojen ihmiset löytävät itsensä muttei toisiaan... Yhtä utuinen kuin se visio joka tämän romaanin tarinan on pitänyt hengissä läpi monien muodonmuutosten...
Takaisin sitten todellisuuteen: ei ole latin latia säännöllisiä tuloja eikä sellaisia edes tiedossa.
Revi sitten lohtua siitä ettei ole helppoa muillakaan.
Tiedekässärin hylsykirje oli kaunein mitä olen koskaan saanut. Kustantaja kiitteli teosta mutta totesi ettei se myisi tarpeeksi, ja että heillä on melkoiset paineet nyt talouden puolella. Missäpä ei olisi, ajattelin minä, mutta illalla sitten näin uutisissa, että samaisen kustantamon johtaja oli erotettu - juuri siksi että hän oli julkaissut teoksia liiaksi sisältönsä eikä myyvyytensä vuoksi.
Melkoinen sattuma siis tosiaankin, että hylsykirjeen lähetys oli ajoitettu juuri samalle päivälle? Tuskinpa. Pikemminkin voisi arvailla, kuinka moni kirjoittaja sai laillani samanheisen hylsykirjeen samana päivänä samalta kustantajalta. Jokin deadline ei-aivan-kannataville-tiedekirjoille meni umpeen... näin on ainakin lohdullista tulkita yhteensattumaa.Sivistyksen hävitys osataan tässä maassa ihan ilman Putiniakin. Tuhoa ei viimeistele NATO vaan Amazon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti