Us (kauhuelokuva)

"Us" (2019) on novellin mittaiseen tarinaan perustuva kauhufilmi, joka toimii vain puoliväliin saakka, aivan kuten ohjaajansa, Jordan Peelen esikoisfilmi "Get Out" (2017). Puolivälin jälkeen odotukset väkivallan määrästä korvaavat odotukset henkilödraamasta. Ei ole mitään temaattista perustetta, miksi näppärä allegoria mustan Amerikan alitajunnasta nousevasta kostosta pitää muuttaa kesken kaiken niin raa'aksi ja lapselliseksi apokalyptiaksi, joka viittailee mihin sattuu värikoodeillaan (Quantanamon PUNATUT haalarit, perusihmisyyteen neutraloiva VALKOINEN ambulanssi) ja kuittaa kauhukohtaukset genren kierrätetyimmillä kliseillä.

Amerikkalaisen rasismin alitajunta Quantanamon orjahaalareissa

Jos piti "Get Out" -filmistä, on verraten mahdollista, että "Us" tympii jo väkivallan graafisuudella.

Uutta ja erikoista on se, että pääosassa esiintyy ylemmän keskiluokan afroamerikkalainen perhe. En muista eläessäni nähneeni moista amerikkalaisessa elokuvassa, poislukien mustalle kohdeyleisölle suunnatut ja mustilla tähdillä tehdyt romcomit. Rakenteellisen rasismin kommentaarina "Us"-filmistä voi löytää paljonkin yksittäisiin ideoihin ja kuviin tiivistyviä vertauskuvia, eikä ole sattumaa sekään että filmin tyhmintä valkoihoista esittää Elisabeth Moss, tuo valkoisen feminismin marttyyri tv-sarjassa "Handmaiden". Haa haa. Afroamerikkalaisten stereotypioiden murtamiseen riittää puolestaan se, että perheen jyhkeä isähahmo osoittautuukin nössöksi verrattuna taistelutahtoiseen äitiin. Muut etniset ryhmät (kuin mustavalko) onkin sitten suljettu kategorisesti pois kerronnasta. Se siitä kriittisyyden asteesta.

Amerikan kääntöpuolen tarinana (Us = US objektina) elokuvan viimeinen kliimaksi yllättää kertaalleen, eikä haittaa yhtään miten hupsuksi tarina yltyy apokalyptiana. Symbolit loikkivat ympäriinsä vapaana, loikkikoon. Mutta samalla tavoin näkökulmansa radikaaliudesta tämä leffa tekijöineen silti irtisanoutuu kuin kymmenet zombileffat, joiden allegorinen potentiaali pelottaa ja kiihottaa luojiaan.

Katsoin "Us" lauantai-iltana ison salin popcorn-helvetissä, jossa teinit kirkuvat ja pelkäävät oksentavansa gore-kohdissa. Ja sille yleisöllehän tämä filmi onkin tehty. Sääli vaan että kaikki muu spefi, niin fantasia kuin scifikin, on vieläkin köyhemmin ideoitua ja kliseisempää kuin nykypäivän kauhutrendillä tienaavat genretuotannot. Siksi "Us" voi olla tutustumisen arvoinen edes devarilla. Vaikka et olisi pitänyt "Purgen" kaltaisesta kauhudystopiasta, tässä elokuvassa on monia tarkemmin ajateltuja viittauksia niihin väkivaltarakenteisiin, joita ei ole kauhufilmissä taidettu käyttää sitten "Elävien kuolleiden yön" (1968).