Ostimme lentoliput Lontooseen. Järjestelmä ilmoitti tarjoavansa meille "alhaisimmat hinnat turistiluokassa".
En lainkaan epäillyt. Turisti on aina, määritelmänomaisesti, alhaisin olento Maan päällä, itsensä hyödytyskulukkeeksi muuttanut olio. Mitä enemmän turisti lentää, sitä enemmän hän kuluttaa Maata steriilin etäisyytensä alla. Mitä ylhäisempi, sitä alhaisempi.
Lentoturisti on synonyymi putkinäölle. Mutta juuri äskettäin näkyy Anni Kytömäki puntaroineen sitä, millaisilla fraaseilla hänen sukupolvensa lentoturisti yrittää selittää tekoaan. Kytömäki toteaa kolumnissaan (SL 6/2015), että eettisesti valppaat turistit selittävät tekoaan jollain seuraavista argumenteista:
- Matkustan lentokoneella vain työmatkoilla, koska AIKA ei riittäisi muihin kulkuneuvoihin.
- Matkustan lentokoneella, koska oltuaan hyvin kaukana ulkomailla jaksaa kotimaassa motivoitua moraalisesti kannustavaan toimintaan.
- Matkustan lentokoneella, koska jälkikasvusta kieltäydyttyä on päästökuormitus joka tapauksessa pienempi kuin muilla turisteilla.
Itsekin olen käyttänyt kaikkia edellä mainittuja argumentteja eri elämän vaiheissa. Enkä minäkään argumenttien heikkoudesta mitään välitä, koska niin monet miljoonat niihin turvautuvat.
Täytyy tietysti olla töissä yliopistossa tai muussa Arvokkasssa Ammatissa, jotta argumenteilla voi lypsää itselleen myös sosiaalista pääomaa. "Se lentokone SÄÄSTÄÄ niin arvokasta työaikaa..." -tarkennuksessa aikaresurssin arvo perustuu käänteisellä logiikalla sille, kuinka paljon tätä resurssia on säästettävä, jotta se tulisi arvokkaaksi.
Mutta jotain olennaista noiden selitysten joukosta puuttuu. Ehkä 17 vuoden kuluttua Anni voi poimia ikäpolvestaan myös tällaiset argumentit:
- Matkustan lentokoneella, koska lapsiperheessä ei ole enempää AIKAA käytettäväksi matkaan kuin sen mitä lentomatkustus mahdollistaa.
- Matkustan lentokoneella, koska turistimassojen mukana lentäessä täytän kuitenkin jonkun paikan joka olisi muuten tyhjä, ja alhaisimmalla hinnalla lentäessä voin säästää rahojani eettisesti puhtaampiin tuotteisiin.
- Matkustan lentokoneella, koska uskon tämän reissun olevan joka tapauksessa Viimeinen Kerta kun käy Budapestissa / Lontoossa / Pariisissa / Jossain Oikein Kaukana.
- Matkustan lentokoneella, koska sehän on oikeasti moraalisesti haastavinta, eikö? Koneita tipahtelee kaiken aikaa ja turvatarkastukset ovat ihan hirvittävän syyllistäviä.
Lentolippujemme fiksaaminen joulun sesonkiin avaa toisen kierroksen moraalisia kysymyksiä. Vielä pitäisi löytää alhaisin hinta Lontoon hotellien turistiluokasta.
Se, että omassa hotellihuoneessa olisi edes vessa ja suihku, näkyy olevan Lontoossa alhaisten ylellisyyttä. Paljonkohan sellaisesta bonuksesta sitten pitää maksaa, jotta tuntee olevansa muualla kuin argumenttiensa vankina? Kympin vai kaksisataa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti