EU:n ulkopuolelta – nykyään siis myös Britanniasta – lähetettyjen pakettien tullaaminen on tehnyt Postin logistiikkaan sivuraiteen, joka entisestään pitkittää kuljetusaikoja ja lisää hävikkiä. Ikään kuin kotimaisen postin hukkaamisessa ei olisi ollut jo riittävästi ihmeteltävää. Heinäkuussa, muutoksen tultua voimaan koko EU:n alueella, Posti väitti ainakin Hesarin uutisissa hallitsevansa tullattavien pakettien tulvaa. Sosiaalisesta mediasta löytyvien keskustelujen perusteella Tullin ja Postin yhteistyö on kuitenkin muodostanut uuden byrokraattisen solmun, jota kukaan ei ole halukas avaamaan.
Oma kokemukseni toimikoon esimerkkinä. Kesäkuussa, ennen tullisääntöjen muutosta, tilasin Amazonin kautta tietokirjan, mutta paketti ei koskaan saapunut perille. Verkkokauppa lupasi lähettää korvaavan kappaleen, vaikka virhe mitä todennäköisimmin ei ollut heidän. Seurantakoodin avulla sain sitten seurata Postin uusia hitausennätyksiä. Uusi paketti saapui seurantakoodin perusteella Suomeen 2. heinäkuuta, jolloin se juuttui tullivarastoon kuukaudeksi, ennen kuin Tulli sai ilmoitetuksi asiasta minulle. Suoritin tullimaksun ja Postin "käsittelymaksun" 12. elokuuta. Tämänkin jälkeen vei 12 päivää, että paketti siirtyi Tullilta Postille.
Viimeinen tieto tästä hitausennätyksiin pystyvästä paketista on 24.8. Vantaan lajittelukeskuksesta. Sen jälkeen ei mitään. Kaksi viikkoa myöhemmin Posti vastasi kyselyyni, että ulkomaisen verkkokaupan tulisi tehdä selvityspyyntö, joka auttaisi Suomen postilaitosta etsimään hukkaamaansa pakettia.
Digitalisaatio on mahdollistanut postilaitokselle julkisivun, jota voi vahvistaa varsinaisten toimintaperiaatteiden heiketessä. Pakettien seurantakoodeilla luodaan vaikutelma koneistosta, jossa lähetystä pidetään tarkasti silmällä. Oikeasti tehokasta on vain koodien liikuttelu, ei pakettien. Postin lukuisat verkkolomakkeet, joiksi yrityksen palvelutoiminta on muutettu, siirtävät vastuun virheistä niin kauaksi tulevaan, että asiakkaat väsyvät kamppailemaan ohjelmoidun byrokratian kanssa. Tilastot postilaitoksen hukkaamista lähetyksistä näyttävät varmasti harmittomilta, jos valittaminen virheistä on tehty entistäkin vaikeammaksi, ellei jo mahdottomaksi.
Tämän kirjan olisin halunnut lukea... |
En liiemmin sure sitä, jos Amazon jää edes omalta osaltani vastaisuudessa käyttämättä. Mutta brittiläisiin verkkokirjakauppoihin haluaisin saada uuden yhteyden. Ehkä joku voisi koota mesenaattikampanjan kirjojen salakuljetusjärjestelmän luomiseksi Britanniasta pohjoismaihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti