Eipä suinkaan. Pariisin 120 siviilikuolemaa on pikku juttu, sanovat kirkkoherrat kaikissa uskontokunnissa kautta Euroopan. Onhan näitä nähty. Maailmansodan aikana tapettiin miljoonia etnis-uskonnolliseen vihakuvaan vedoten. Silti kristikunta ei hävennyt vähääkään sodan jälkeen, vaan demonisoi Saksan samalla tavalla kuin se nyt pyhittää Ranskan.
Toisesta näkökulmasta viikonlopun terroriteot Pariisissa olivat pelkkä pyssytehon demonstraatio maailman neljänneksi suurimman pyssyvalmistajan kotipihalla. Ja jos ei Ranska itse osaa hävetä asekauppiaan rooliaan, niin miksi muukaan maailma häpeäisi sen puolesta - paitsi pikkuisen sen aikaa mitä 120 uhrin veri huutaa lehtiotsikoissa. Siis seuraavat pari viikkoa.
Tampereella avattiin sunnuntaina joulukatu iloisissa tunnelmissa. Aamun lehdessä oli vielä etusivu omistettu Pariisin uhreille, vieläpä Hämeen-Anttilan esseellä varustettuna, mutta pari tuntia myöhemmin samat lehdenlukijat jonottivat ensimmäisiin joulualennuksiin.
Eikä ole mitään syytä miksei tämä digimedian ruokkima joukkoamnesia edelleen nopeutuisi.
Aamun uutisissa voisi olla yhtä hyvin 1200 kuollutta Pariisin terrori-iskussa, ja lehden luettuaan sama mediaolento lentää kaupungin raunioille etsimään ainutlaatuisia bistrokokemuksia.
Koska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti