Huhtikuu on sonettikuu. Kevyellä tutustumisella William Shakespearen ihailluimpiin sonetteihin valitsin huhtikuun makupaloiksi ensisäkeet 30 suosituimmasta sonetista, jotka järjestysnumeroltaan ovat: 1 3 18 19 22 23 24 27 29 30 33 53 55 65 73 75 80 86 98 104 106 107 116 121 129 130 138 142 144. Boldaus numeron kohdalla tarkoittaa, että kyseessä on erityisen tunnettu sonetti.
Suomennosten lähteinä ovat:
1. Paavo Cajander: Runoelmia, 1914
2. Aale Tynni: Sonetit, 1965
3. Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre, 2005
4. Leo Saukkoriipi: Sonetit, 2007
Jokaisesta suomennoksesta olen lainannut vain sitaattioikeuden mahdollistamat muutamat säkeet. Käännösten erilaisuus tuo toivottavasti esille Shakespearen sonettirunouden sävyt. Alkukielisenä vuonna 1609 julkaistun kokoelman runot löytyvät esimerkiksi Gutenberg-projektista.
Paavo Cajanderin suomennoksia tulee mukaan kymmenen kappaletta, sillä Paavo ehti kääntää vain sonetit 1-30; käännöstyö jäi kesken Paavon kuollessa 1913. Tamperelaisen viihdetaiteilijan, Martti Syrjän, suomennokset (soneteista 2,6, 18, 94) puuttuvat esimerkeistä, koska käsilläni ei nyt ole sitä Parnasson numeroa, jossa ne ilmestyivät.
Jos Shakespearen runokieli viehättää ja olet tamperelainen, olet onnekas, sillä kaupungissa pyörii parhaillaan kaksi sovitusta WS:n näytelmistä, Tampereen Teatterissa Romeo ja Julia ja Tukkateatterissa juuri ensi-iltansa saanut Rikhard III.
Sonetti #1
| Shakespeare | From fairest creatures we desire increase, That thereby beauty’s rose might never die, But as the riper should by time decease, His tender heir might bear his memory: |
| Cajander | Me kauniilt' odotamme hedelmää,
Ei ihanuuden ruusu kuolla saisi; Vaan kun sen kukka maahan häviää, Sen muiston perillinen tallettaisi. |
| Tynni | Kasvua toivoisimme kauneimmista, niin ettei kauneuden Ruusu kuole, vaan kun on aika kuolla kypsyneen, niin hento jälkeläinen muiston kantaa. |
| Simonsuuri | Ihanien olentojen toivomme lisääntyvän, ettei kauden ruusu kuihdu, ja kun kypsä kuolee aikanaan, nuori perijä saa kantaa muiston. |
| Saukkoriipi | Jaloimmat meistä saakoot jatkoa, kauneuden ruusu ei saa koskaan kuolla ja kypsyneen kun aika korjaava, jää muistonsa jos vesa varhain tuolla. |
