Scifi ja tähtienvälinen kaupankäynti (swecon3)

Prof. Jesper Stage (Lundin yliopisto)

Fantastika-tapahtuman kiinnostavin yksittäinen esitelmä (19.6.2016) oli professori Jesper Stagen leppoisa, esimerkkipitoinen esitys interstellaarisesta kaupankäynnistä, sellaisena kuin sitä on scifissä kuviteltu.

Aiheesta ei ymmärrettävästikään ole akateemista tutkimusta, mutta Stage kertoi löytäneensä kaksi artikkelia, jossa aihetta oli käytetty spekulaatioiden pohjana. John Hickmanin artikkeliin (2008) Astro Politics-lehdessä hän viittasi lähtökohtana sille, miksi tähtienvälinen kaupankäynti on lähestulkoon mahdotonta: maksusuoritusten saaminen vie liian kauan ja on liian epävarmaa, joten ainoat vaihtotalouden muodot muukalaisten kanssa perustuisivat taiteen ja kulttuurivaihtoon.

Sekä scifin että fantasian spekulaatiot kaupankäynnin perusteista muistuttavat muutenkin westernien kuvitelmia, totesi Stage. Esimerkiksi pseudokeskiaikaisessa fantasiassa jätetään mieluusti pohtimatta, minne ja miksi sitä kauppaa käydään satamista. Jännittävimmät kuvitelmat sankarillisista salakuljettajista ovat scifin vakiokalustoa, etenkin Star Wars -saduissa, mutta sellaisten kuvitelmien kohdalla maailmanrakennus käy hyvinkin hataraksi. Millaisiin tuotteisiin salakuljetus voisi perustua? Miksi imperiumit tarkkailisivat salakuljettajia tähtienvälisen kaupan mittasuhteissa?

Yhä uudestaan Stage palasi kysymykseen siitä, ovatko maailmanrakentajat scifissä tulleet pohtineeksi rahtikustannusten merkitystä taloudelle - ja mikä halpojen rahtien vaikutus olisi kaikkeen muuhun ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Esimerkit Asimovin, Herbertin ja Andersonin teoksista toistavat samaa perustelematonta optimismia: jos vapaan kaupan edustajat perustelevat olevansa historian toteutumisen ja historiallisen välttämättömyyden puolella, niin mikä tahansa halvan työvoiman käyttäminen katsotaan hyveeksi eikä eksploitaatioksi, edistetäänhän siinä "alkeellisemman" yhteiskunnan kontakteja kehittyneempään.

Jopa C. J. Cherryhillä, joka Stagen mielestä on yksi parhaita muukalaiskulttuurien kuvittelijoita, juuri kaupankäynti on se autuaaksi tekevä voima, jonka ansiosta muukalaisten yhteisöt kehittyvät paremmiksi ja joka takaa rauhan muukalaisten kanssa.

Lopuksi Stage totesi yllättyneensä, miten positiivisesti vapaaseen kaupankäyntiin suhtaudutaan scifi-teoksissa. Selitykseksi hän arveli sitä, että kirjoittajien tausta on anglo-amerikkalaisissa imperiumeissa, vapaakaupan voittajaosapuolissa. Vieläkin olennaisempaa on se, että tarinankerronnassa kauppiailla on sosiaalista liikkumavaraa, joka tekee heistä jännittävän soveliaita kohtaamaan hyvin erilaisia ihmisryhmiä tarinan kuluessa. Kirjailijat ovat mieluusti kuvanneetkin vapaakaupan autuutta juuri sellaisilla planeetoilla, joille hyöty uusista tuotteista on ilmeinen, koska niillä ei esiinny kilpailua kyseisestä tuotteesta.

Kaupankäynnin verkottumisella sf-kirjailijat ovat siis onnistuneet luomaan kokonaiskuvaa galaktisesta yhteisöstä, koska mitään muuta verkottavaa periaatetta olisi vaikeampi ja työläämpi perustella, esimerkiksi politiikan tai militaristisen ideologian puitteissa.

Lähteenä käytettyä Hickmanin artikkelia ei näy olevan saatavilla... ilmaiseksi... mutta Hickmanin ja Paul Krugmanin alkuperäisten ideoiden (1978) esittely löytyy esimerkiksi täältä nettiartikkelista.