Sonettikuu: #138

 

 

 

Sonetti #138

Shakespeare	When my love swears that she is made of truth, I do believe her though I know she lies, That she might think me some untutor’d youth, Unlearned in the world’s false subtleties.
Tynni	Kun armas vannoo puhuvansa totta, sen uskon, vaikka valheeksi sen tiedän, hän luulkoon, että olen nuori houkka, maailman kieräilyihin tottumaton
Simonsuuri	Kun lemmittyni vannoo uskollisuutta, sen uskon.Vaan tiedän, hän valehtelee ympäriinsä, niin että pitää minua oppipoikana, kokemusta vailla, tuntematta vehkeilevää maailmaa.
Saukkoriipi	Kun lemmittyni sanoo: vannon sen, sen valheen uskon, olen sillä lailla maailmalta koulimaton poikanen vaivihkaisuutta, väärämieltä vailla.