Taitaa olla sotakevät, kun on ilma tiheänä hylsyistä. Tänä aamuna Suomen Kulttuurirahasto lähetti 9874 taiteen ja tieteen edustajalle hylsykirjeen, jossa ilmoitti vastaanottajan olevan hyvin hyvin tyhmä ja huono ihminen, minkä lisäksi hänen työsuunnitelmansa ja kaikki aiemmat saavutuksensa ovat hyvin hyvin huonoja ja vastenmielisiä.
Lisäksi Suomen Kulttuurirahasto lähetti 832 taiteen ja tieteen edustajalle onnittelukirjeen, jossa ilmoitti vastaanottajan olevan mitä hienoin ihminen, jonka työsuunnitelma ja kaikki aiemmat saavutukset kuuluvat alansa nerokkaimpiin saavutuksiin.
Näin trumpilaisessa sodan maailmassa jo elämme. Kaikki mitä Kulttuurirahaston anonyymit asiantuntijat päättävät on läpinäkymättömyydessään yhtä ehdotonta kuin sotaa lietsova atlanttinen presidentti. Hylsyjaon jäljiltä on vain ihmispaskoja ja ihmisneroja.
Aivan toisenlaiseen maailmaan paaluttaa tämä iltapäivä, joka on viimeinen tilaisuus anoa apurahaa omalta kaupungilta. Kaupunki jakaa vuorovuosittain n. 30000 euron edestä "kannustavia" apurahoja kirjallisuudelle ja esittäville taiteille. Esimerkiksi vuoden 2023 kierroksella hakijoita oli 212, mistä solidaarisesti jaettuna riittäisi runsaat 140€ per hakija.
Kuinka tällaiseen "kannustusten" hakuun kehtaa edes osallistua, jos on alansa seniori ja asuu omistusasunnossa?
Vastaus: Oikein helposti ja tunnonvaivoitta - sen JÄLKEEN kun on juuri saanut tuon Kulttuurirahaston "olet ihmispaska" -hylsykirjeen. Jotta olisi merkitsevä edes sen muutaman satasen edestä, jolla edes oma kaupunki voi tunnustaa että olet sää varmaan jollain lailla olemassa vaikkei kukaan tualla kauempaa paskaakaan siitä välitä.
 |
| Original Shell Art |
Noin muuten olen sitä mieltä, että säätiöiden tulisi oikeasti ottaa kantaa kulttuurin puolesta trumpismia ja kulttuuridarwinismia vastaan. Alkajaisiksi säätiöt voisivat vaihtaa Anonyymit Asiantuntijansa excel-taulukoiksi, joista apurahan saisi lähettämänsä tiliotteen ja verotodistuksen perusteella. 'Kullekin tarpeensa ja kultakin taitojensa mukaan', kuulostanee ainakin helpolta, jos ei demokratian turvaaminen itsessään ole säätiölle kelpaava arvo.
Äläpä nyt. Huomenna tiedät itsekin, ettet ole huono ihmispaska. Rahat nyt jaetaan miten jaetaan. (Ehkä sinun pitäisi tutkia naisidentiteettejä tai muuta muodikasta, jotta rahaa irtoaisi.)
VastaaPoistaYhdyn aiemman kommentoijan kiitoksiin Hesari-haravastasi. En tosin ole varma, sanoisinko huumoriasi happamaksi. Kyllä se on enemmän karvasta.
Harkitsen elokuvakirjojesi hankkimista. Tämä on kohtalainen tunnustus, koska tätä nykyä en juuri hanki kirjoja. Vähän liikaa lattiapinoja jo.
Juu, tottahan minä _itse_ tiedän arvoni, mutta haluaisin, että maailmakin tunnustaa sen, jotta voin saada valmiiksi varsinaiset suurteokseni, vuosikausia haudotut käsikset edes tietokirjallisuuden puolelta, jotka jo aiheeltaan (sotakirjallisuuden historia, ym) ovat sellaisia, ettei kukaan muu sellaisia Suomessa laatisi. Jo vuosi sitten tein omakustanteena muistelmat, jotta pääsisi edes hieman eroon "liiallisen itsereflektion" eli narsistisen äijäsurkuttelun paineesta ja voisi keskittyä muun maailman auki kirjoittamiseen. Tähän ikään ja Tampereelle saakka omaa tietä päästyä jokainen hylsy tuntuu maailmankaikkeuden kokoiselta henkilökohtaiselta loukkaukselta.
VastaaPoistaKaunokirjallisuuden osalta apurahojen hakeminen on aivan erilaista senkin vuoksi, että kirjoitan spefiä. On iso lohtu todeta hylsyn hetkellä, että eiväthän "ne" tällaista käsistä voisikaan ymmärtää. Vähän kuin kirjoittaisi taideproosaa marginaalin marginaalissa. Ja kun tietää, miten absurdin köyhiä monet kirjailijat ovat, ei lopulta ole mitään käsitystä millaista yhteiskuntaluokkaa sitä toistuvasti oksiaan katkoneena ja siltojaan polttaneena tekstityöläisenä enää edustaa. Kenen joukoissa seisoo, ketkä solidaarisuuden "ansaitsevat". No, harrastajateatterin mukana vietetyt vuodet olivat terveintä aikaa, koska siellä tiesi jokainen päivä.