KALENTERI TULEVASTA

BitteinSaari on osa Soikkelin BITTEIN SAARET -verkostoa

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA 2024


- Metsossa 16.4. puhumassa Tuntemattoman sotilaan filmi- ja näytelmäsovituksista
- toukokuussa osallistumme taas Åconiin
- tietokirjani Eroottinen elokuva ilmestyy kesällä Oppianilta






perjantai 28. lokakuuta 2016

Kolmas viikko tekstisalapoliisina



Viime viikko, koulujen syyslomaviikko, meni täysin kansanterveydelle. Vetoan Yleisiin Pakottaviin Syihin, kun muumio muuttui vainajaksi ja vastuulle tuli kaikenlaisten asioiden hoitaminen Kuopiossakin. Tällä viikolla jatkan ahkerammin.

Joten tämä viikko on nyt työviikko #3 tekstisalapolisiina eli Axun käsikirjoituksen editoijana.

 Jatkoin Runeberg-analyysiosasta kansalaissotakirjallisuuteen ja vapaussoturimyyttiin. Pyyhin pois kokonaisia kappaleita, joissa selitetään valtiollista historiaa. Pitkä osuus Snellmanista ja kansalliskirjallisuuden tehtävästä lienee kuitenkin tarpeen, se vain keskeyttää kolmen sivun ajaksi Runeberg-analyysin. Siirsin ainakin toistaiseksi Snellman-osuuden johdantoon otsikolla ”Kirjallisuuden tehtävä nationalismissa”.

Sisällissota 1918: Tampere vs Suomi?
Hyvää Axun analyysissä: perusteellisuus, selkeys, alkuteksteihin palaaminen, jopa Snellmanin omat kommentit ja kritiikit huomioitu. Alaluku ”Vapaussoturimyytti” osoittautui varsin keskeiseksi Axun argumentaatiolle. Sen selkeytys vaati kuitenkin melkoisia uudelleenjärjestelyjä, ja se voisi olla paljon keskeisemmällä paikalla ja pidempi, jos Axu vain olisi ennättänyt kerätä siihen enemmän lähdeajatuksia, esim. Andersilta. Ongelmallisinta on myytti-käsitteen lavea käyttö. Tämä on taas tasan sama ongelma kuin kaikilla jotka myytin erehtyvät kirjallisuudentutkimukseen sotkemaan: pian joka toinen asia näyttää ”myyttiseltä”. Tiedän koska olen samaan sekavuuteen itsekin raskaasti syyllistynyt (lisurissa).

Joitakin täydentäviä huomioita voisi lisätä vielä 1800-luvun kirjallisuushistoriasta, etenkin Lyytikäisen artikkelista. Päivi Rantasen väitöksen poissaolo ihmettää paikoin, vaikka kirja löytyy Axun käsikirjoista. Se on poikkeuksellisen kehno väitöskirja mutta käsittelee joiltakin osin (etenkin Runeberg ja Topelius?) tasan samoja nationalismin kysymyksiä esimerkkinään kaunokirjat.

Eniten hermojani rassaa Axun käyttämien lähteiden etsiminen. Lähteiden merkinnässä puuttuu paikoin vuosiluku. Lähdeluetteloja on tiedostoissa melkoinen määrä eikä niitä yhdistämälläkään onnistu löytämään kaikkia leipätekstissä mainittuja teoksia. Viimein 25.10. löysin sattumalta tiedoston, jonka ylälaitaan Axu on merkinnyt, että tämä on vuoden 2013 versio lähteistä ja nyt hänen on (joululomalla) tarkoitus tehdä kirja valmiiksi. Tämä tiedosto näkyy sisältävän lähdetiedot useimmista etsimistäni kirjoista, muttei taaskaan kaikista. Tiedoston nimi ei tietenkään ole ”lähdeluettelo”, vaan ”0 Kirjallisuus”. Hakemistojen tuoreutta taas ei voi vertailla, koska yliopiston pilvestä kopiouitua niissä kaikissa on sama käyttöpvm.

Yhdestä tiedostosta löysin Axun oman työpäiväkirjamerkinnän, joka ajoittaa väitöskirjaprojektin vuosille 2005-2016. Taju oli lähteä ”viimeistä viilausta” tekevältä editoijalta tätä lukiessa:

”Viimeinen viilaus aloitettu juhannuksen alla päivää ennen 3-vuotissyntymäpäivää 18.6.2008 Yliopiston 3:n kk:n apurahan turvin. Ei valmistunut. Siitä sitten tehty vaihtelevasti heinäkuun alkuun 2009, josta tuli puolen vuoden tauko. Jatkettu jälleen 2.1.2010 uuden tarmon ja TANEsta saadun ”tutkimusvapaan” turvin varmana, että nyt se valmistuu, vaikka lähtisi taju. Ei valmistunut, mutta ei lähtenyt tajukaan. Täällä sitä pakerretaan edelleen. On elokuu 2010.”


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti