KALENTERI TULEVASTA

TULEVIA TAPAHTUMIA
23.09. Hesassa R&A:ssa
7.-8.10. Turun kirjamessuilla
14.-21.10. Mökillä Savossa
28.10. Helsingin kirjamessuilla
17.-19.11. Tukholmassa leffafestarilla

perjantai 12. syyskuuta 2014

Faarao Tukholmaton ja kauneusloma

Tässä tilassa olen faarao Tukholmaton, kello on 6 aamulla ja istun iiseejunan allergiahytissä. Olen bibliofagos, kirjansyöjä. Luen scifiksi naamioitua hardboiled-dekkaria, "Shovel Ready". Se on niin  tavanomaisen helppoa ja amerikkalaisen ultraväkivaltaista pulppia, että kirjan koristelu rutiinimaisesti kahdella scifi-idealla (hajonnut New York ja gibsonilainen VR) on yhtä raskaus huijaus kuin myisi pesupulveria kokaiinina.

---------------------------------------------------------------

Tässä tilassa olen edelleen faarao Tukholmaton. Kello on 11 tai 15 tai 18. Makaan turistilaivan piccolohytissä numero 6204, Olen bibliofagos, kirjansyöjä ja luen Alastair Reynoldsin uutta suomennosta, "Terästuulen yllä". Se on niin perushyvää scifiä että kirjan kanssa voisi jäädä asumaan. Vastaavaa pitkän lukuromaanin iloa en ole scifin kanssa kokenut aikoihin. Aivan kuin Reynolds olisi kymmenen kirjan jälkeen yhtäkkiä huomannut, että hänhän tunteekin lajinsa yhtä luotettavasti kuin kultakauden suuret mestarit ja voi käyttää lajin konventioita vapautuneesti. Voi hyvin ennustaa, että Reynoldsin kohdalla ei tarvitse huolehtia ideoiden vanhentumisesta. 
Tätä Poseidonin lapset -sarjaa tullaan lukemaan 50 vuoden päästä aivan kuten me luemme edelleen... ei hitto, emmehän me luekaan, me vain ihailemme Säätiö-sarjaa ja Robotti-sarjaa lajin perustana, mutta kun yritin lukea Säätiö-kirjoja sf-käsikirjaa varten niin tuskaista se oli...  Ehkä sitten Robinsonin kohdalla vähintä mitä voi luvata onkin se, että hänen perintönsä acvaruusscifille tulee olemaan yhtä merkittävä kuin Asimovin perintö robottitarinoille.

---------------------------------------------------------------

  Tässä tilassa olen faarao Maaton. Kello on 8 aamulla tai 22 illalla, makaan hotellilaivan hytissä numero 28. Olen bibliofagos, kirjansyöjä, en tarvitse muuta kuin hyviä kirjoja. Kun laiva on hiljentynyt, menen saalistamaan uusia kirjoja laivan salongista, vaikka Reynoldskin on vielä kesken. Löydän Jennifer Eganin palkitun "Visit of the Goon Squad" -romaanin, joka on ollut tarkoitus lukea siitä pitäen, kun siitä saatiin suomennos. Nyt luen siitä kolme ensimmäistä lukua ja nautin kuin Egan olisi maailman ensimmäinen joka keksii soveltaa filmitaiteen leikkausta proosafokalisaatioon.
Mutta sitten näkökulma siirtyy lukujenkin välillä yhä uusiin henkilöihin, eikä henkilöissä sinänsä ole sen enempää syvyyttä kuin miten pitkälle ihmissuhteiden verkko yltää. Kuuluisa powerpoint-luku on 70 sivua pitkä ja juuri yhtä venytetty kuin olisi vitsinä. Pureksin kirjaa, kunnes vaihdan takaisin Reynoldsiin.

---------------------------------------------------------------  
Tässä tilassa olen jälleen faarao Tukholmaton. Kello on 10 tai 15 tai 18, makaan jälleen turistilaivan ikkunattomassa hytissä. Voisin olla yhtä hyvin matkalla Tukholmaan kuin sieltä pois. Kesälämmin lauantai, jonka olen kävellyt Tukholman kaduilla on jäänyt muutamiksi säkeiksi muistikirjaani ja aamuvarhaisten rakennusten hiljaisuus on venetsialaisena rauhana mielessäni. Mutta tämän kauneusloman jälkeen kirjat ovat ainoa maailmanrauha mikä kulkee mukanani. Olen ostanut 20 kruunulla Stephen Jay Gouldin esseekirjan, jossa kerrotaan miksi pandojen elämää tunnetaan niin hyvin paskan perusteella ja niin vähän (evoluutio)teorian avulla. 

Tunnen olevani matkalla tilaan missä luettu ja kirjoitettu sana ovat yhtä ohutta, ja itse elämä ilmaa ohuempaa. Kaikki hengitämme hyttilaitteen tahdissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti